keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Paluu takaisin?

En tiedä mitä on tapahtumassa. Olen luisumassa pikkuhiljaa takaisin tämän blogin suuntaan. Pikkuhiljaa kokoajan terveet ajatukset ovat väistymässä ja sairaat ajatukset tulevat kokoajan vain vahvempina päälle ja tuntuu, etten pysty tai jaksa vastustella niitä.

Viimeinen vuorokausi on ollut täysi katastrofi. Eilen söin itseni niin pahaan ähkyyn, että mahani oli niin kipeä vielä kuudelta aamulla, etten ollut nukkunut silmällistäkään siinä välissä. Ahdisti niin paljon, ettei rauhoittavatkaan auttaneet. Otin illalla 7 laksatiivia ja aamu viideltä 6 kappaletta lisää. Oksentelin. Sydän hyppeli ihan miten tykkäsi ja tuntui, että se pamahtaa kohta rinnasta ulos. Halusin vain kuolla siihen paikkaan. Kun mahakipu alkoi helpottaa, nukuin n. 4-5 tuntia katkonaista unta. Sitten aamulla otin vielä 7 laksatiivia.

Koko päivän olen juossut väliä sohva, vessa, vaaka, sohva. En ole syönyt vielä mitään, enkä tiedä syönkökään. Ahdistaa niin kamalasti. Paino noussut tämän kaiken takia. Pelkään nyt liikaa parantumista...

Ainoa ongelma on se, että minulla alkaa päiväosastojakso perjantaina. Aiemmin halusin sinne enemmän kuin mitään, mutta nyt pelkään sinne menoa. Alan varmasti lihota siellä ollessa. En kestä, en halua parantua nyt. En jaksa sitä taistelua. Haluan kuolla tähän kaikkeen pienenä ja hentona.

Pelkään...

2 kommenttia:

  1. Ei, ei, ei... Älä luovuta sille sairaudelle. Sä oot vahvempi, kun se. Sä et halu tätä kipua oikeasti, se oikea sinä haluaa parantua. Sun täytyy yrittää mun kanssa kohti parempaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aiemmin mulla oli enemmän terveitä ajatuksia suhteessa sairaisiin. Nyt se on kääntynyt toisin päin ja tuntuu, että ne terveet ajatukset väistyy kokoajan pois tieltä. Mä oon yrittänyt ja yritän, mutta tuntuu, ettei siitä tule mitään...

      Poista